Video: Tieteen Pätevyyden Kyseenalaistaminen Tosiasiana
2024 Kirjoittaja: Daisy Haig | [email protected]. Viimeksi muokattu: 2023-12-17 03:08
Etsimällä äskettäin tietoa näyttöön perustuvan tiedon roolista lääketieteellisessä päätöksenteossa törmäsin seuraavaan Neil DeGrasse Tysonin lainaukseen:
"Tieteen hyvä asia on se, että totta riippumatta siitä uskotko sinuun."
Alkuperäinen vaikutelmani lausunnosta oli täysin samaa mieltä. Lähestyn sekä työ- että henkilökohtaista elämääni melko jäykillä tosiseikoilla, etsin jatkuvasti todisteita ja tutkin todennäköisyyttä tärkeiden päätösten tekemiseen tai vaikeuksien ratkaisemiseen.
Mietin tarkemmin, kuinka hyvin väite tosiasiallisesti pysyy”todellisessa” maailmassa. Ihmisluonto aiheuttaa epätoivoisen tarpeen ymmärtää asioita, joita emme ymmärrä. Olisi hienoa, jos kaikki tekemämme voidaan erottaa kategorisesti oikeiksi tai vääriksi väitteiksi. Mutta todellisuus sanelee tämän olevan harvoin koskaan.
Me kohtaamme usein jotain, josta puuttuu riittävä tieto. Kun teemme niin, käytämme taistelussa koulutuksen ja kokemuksen yhdistelmää ymmärtääksesi tuntemattoman. Tämä tulee erityisen voimakkaaksi, kun meillä ei ole tieteellistä ymmärrystä tietystä aiheesta ja annamme kokemuksen olla tärkein tekijä tietämyksessämme. Kun näin tapahtuu, osallistumme niin sanottuun "konformaatio-puolueellisuuteen".
Konformaatio-puolueellisuutta esiintyy, kun etsimme tai tulkitsemme tietoja tavalla, joka vahvistaa ihmisten ennakkoluulot. Lausekkeet, kuten "uskon", "luulen", "tämä on mielestäni järkevää" tai "on loogista, että …" yleensä edeltävät lausuntoja, joissa on konformaatioharrastuksia.
Esimerkiksi melkein jokainen koirapotilas, jonka näen, käyttää kaulusta. Monilla koirapotilailla, joita näen, on myös lymfooma. Voisin siksi päätellä, että kaulukset olivat syynä lymfoomaan koirilla. Koska en ole tietoinen mistään tutkimuksesta, jonka tarkoituksena on tutkia kauluksen läsnäoloa itsenäisenä riskitekijänä syövän kehittymiselle koirilla, väitteeni perustuisi konformaatioon liittyvästä puolueellisuudesta eikä tieteellisestä perustasta.
Valitettavasti ne, joilla ei ole vahvaa lääketieteellisen terminologian hallintaa ja fysiologian päälliköt, voivat olla kohteita liukkaille markkinointitekniikoille, erityisesti heidän tai lemmikkiensä terveyteen liittyvissä kysymyksissä.
Ajattelen tätä joka kerta, kun törmään uuteen tuotteeseen, joka väittää "puhdistavan kehoa", "puhdistaen järjestelmän" tai "vahvistaa immuunijärjestelmää". Tieteellinen mieleni tietää, että nuo lauseet ovat täysin merkityksettömiä. Tiedän, että maksani ja munuaiset tekevät jo kaikki tarvitsemani vieroitus- ja puhdistusaineet. Tiedän, että jos immuunijärjestelmääni parannettaisiin, se todennäköisesti alkaisi raivokkaasti hyökätä omia solujani vastaan.
Taistelen myös, koska tiedän, että tieteellinen löytö perustuu kyseenalaistamattomiin havaintoihin ja ideoihin. Se, minkä tiedämme olevan tieteellisesti totta, oli jossain vaiheessa tuntematon. Ja jopa tieteellisesti todistetut käsitteet voidaan kumota lisätutkimuksella.
Jokainen tutkimushanke, johon olen osallistunut, on johdettu abstrakteista käsitteistä, kokemuksista ja ajattelusta. Ne on suunniteltu kyseenalaistamaan, tapahtuivatko tutkimuksen saaneet havainnot pelkän sattuman kautta vai näyttöön perustuvasta tiedosta. Tieteellisellä päättelyllä oli tietysti suurin rooli tutkimuksen varsinaisessa suunnittelussa, mutta kysyvä mieli oli vastuussa alkuperäisen hypoteesin ajattelusta.
Tilastot ovat barometri, jolla arvioimme teorian pätevyyttä. Kun tilastot osoittavat merkitystä, hyväksymme hypoteesin totuutena. Jos merkitystä ei saavuteta, se hylätään ja pidetään tieteellisesti vääränä.
Kokemus kertoo minulle, että tilastollisen merkitsevyyden tai merkityksettömyyden hyväksyminen ei ole aina tarkin tapa seurata. Tilastoja voidaan manipuloida ja tutkimukset voivat olla virheellisiä. Huomattavia johtopäätöksiä voidaan tehdä erittäin pienistä otoskooista tai uteliaasti suunnitelluista tutkimuksista. Arvostan myös kokemustani ja sitä, kuinka tärkeää se on potilaita koskevia päätöksiä tehtäessä, vaikka näyttöön perustuvaa tietoa ei olisikaan osoittaakseni, että teoriani on oikea.
Onko tiede totta riippumatta siitä, uskotko sen vai ei? Se on mielenkiintoinen kysymys pohtia, jopa tälle tutkijalle.